Ultimate Coast to Coast to Coast

[Sypa1]

4.ajopäivä

Suorinta tietä kohti pohjoista. Matka taittui Appalakit vuoriston yli kohti Chicagoa. Kun ohitettiin Indiapolis ilmestyi taivaalle kun tyhjästä mustat pilvet ja alkoi sataa ja tuulla. Huomasin moottoritien vaihtuvasta info taulussa tornado varoituksen ja käskettiin hakeutua suojaan. Mietin että mitä silloin pitikään tehdä. Maili oli ajettu kun näin sillan alla paljon autoja hätävilkut päällä. Silloin muistin että pitää mennä sillan alle suojaan. Hyvin sinne väliin kaksi Wingillä sopii. Kun siinä sillan alla seisoskelin mietin että millä todennäköisyydellä teräsperäajo keskeytyy sen vuoksi että oma ja tornadon reitti törmää? Pian tuuli laantui ja muuttui tavalliseksi sateeksi. Autot jatkoivat matkaa ja niin mekin. Seuraavalla tankkipaikalla katsoin paikallista kännykkääni niin siihen oli tullut kaksi varoitusta tornaadosta joka on olueella jossa olemme. Hotellissa katsottiin että Håkanin Suomen kännykkään oli tullut samat varoitukset.

Chicagon läpi ajaminen oli kokemus, hidas sellainen. Aurinko paistoi kun jonoon tulimme. Kaatosade alkoi ennenkin jono kummolla liikkui ja sade ehti jo loppua kun matka taas normaalisti jatkui. Ei ollut ajovarusteita päällä koska oli heiti aikaisemmin tosi kuuma.

Huomenna HD museoon ja jälkeen matka jatkuu..

[Sypa1]

5. Ajopäivä.

Aamu aloitettiin HD museossa. Meillä ei siellä kauan mennyt. HD moottorikelkka nauratti kuten edellisellä kerrallakin. Sen jälkeen suunnattiin Iowaan kansalliseen moottoripyörämuseoon. Netistä katsoin aukioloajatkin mutta niin kävi että se oli juuri lopettanut toiminnan. Sitten vaan suotava tietä kohti länttä.

Sen verran muutettiin suunnitelmaa että ei lähdetty kohti Kanadaa kuten suunniteltiin vaan mennään Montanan kautta jos nähtäisiin villihevosia preerialla. Vuonna 2009 kiertelin mopolla pohjoisen osavaltioita ja näin tosi ison lauman juoksemassa yhdessä kohti auringonlaskua. Näky oli kuin elokuvasta, olisiko ollut nimeltään Uljas Musta? Siis hevosten perään lähdettiin, ei tyttöjen.

[Sypa1]

6. Ajopäivä

Edellisenä päivänä ajauduimme oikeaan suuntaan muut pienempää tietä. Oli hienoa ajelle Iowan maaseudulla muutta meidän kannalta se oli turhan hidas tie. Nopeus koko ajan 55 mailia. Ja täällä ei kannata paljon ylinopeutta ajaa. Sakko pitää mennä maksamaan poliisiasemalle siinä piirikunnassa jossa sakon on saanut. Joe ei maksa se näkyy rajalla kun seuraavan kerran tulee maahan. Iowan jälkeen katsottiin koko päivä Etelä-Dakotan maaseutua. Lämpötila 84-88 astetta. Koko päivän teiden varsilla oli houtuksia kuten aito lännenkylä vuodelta 1880, automuseo, kauppakeskuksia mutta me vaa ajettiin eteenpäin. Lopuksi tehtiin pieni pisto kun käytiin Mount Mushmorella katsomassa kallioon hakattuja USAn neljän presidentin muotokuvaa. Väkeä oli todella paljon. Tosin olisi varmasti Suomessa Jon vaikka Alavudella olisi Ahtisaaren ja Halosen päät hakattu vuoren kylkeen. Ainakin pohjalaista vuorta tultaisiin katsomaan että onko sellainen olemassa.

Kun lähdettiin jatkamaan matkaa huomattiin että suoraan edessä taivas on täysin musta ja salamat lyö. Heti pian alkoi tuulla puuskissa niin paljon että kaikki ajoi moottoritiellä tosi hiljaa ja meillä oli täysi työ saada pidettyä Wingiä tiellä. Onneksi oli jo ilta ja eteen tuli hotelli jossa oli tilaa. Pihassa jouduttiin hetken pitää Wingeistä kiinni että eivät kaatuneen. Niin kovaa tuuli että Håkan ei saanut tupakkaa syttymään. Puoli tuntia niin tilanne oli ohi. Kerroin asiasta kaverille Floridassa niin sanoi että kannattaa heti pysähtyä sillä tuulenpuuska saattaa oikeasti tempaista ojaan tai pahimmassa tapauksessa auton eteen. Huomenna jatkamme heti aamusta. Laskimme että joka päivä pitää ajaa 750 mailia jotta ollaan perillä silloin kuin hotelli siellä on varattu.

[Timo Räisänen]

Laskimme että joka päivä pitää ajaa 750 mailia jotta ollaan perillä silloin kuin hotelli siellä on varattu.

Tai joka toinen 1500 mailia
Sohvaperuna kiittää, hienoa olla reissussa mukana.

[Ismo Mannila]

Laskimme että joka päivä pitää ajaa 750 mailia jotta ollaan perillä silloin kuin hotelli siellä on varattu.

Tai joka toinen 1500 mailia
Sohvaperuna kiittää, hienoa olla reissussa mukana.

Kun ajoittaa peräkkäisten päivien ajot 36h sisään saa BB1500 ajoja.
Kiitos reissuraportoinnista. Mukava seurata spotin liikkumista kun saa tietoa myös taustoista.

[Lassi]

Håkanin spotti näyttäis takkuavan, toivottavasti vain se. Tuttuja teitä ajelevat , muutama vuosi sitten tuli Mount Rushmorella käytyä, näyttäis olevan toi ison intiaanisodan alue myös reitillä, Yellovstonekin ihan vieressä mutta se vaatii vähintään koko päivä. Billingsissä silloin oltiin yötä, ihan tulee haikea mieli kun katselee noita reittejä

[Sypa1]

7. Ajopäivä

Aamulla aurinko paistoi niin kuin ei myrskyä olisi edellisenä iltana ollutkaan. Etelä-Dakotasta kohti pohjoista. Täysin suora tie ja preeriaa silmän kantamattomiin. Paljon pieniä taloja preerialla. Täällä näyttää olevan tapa jättää autot, traktorit, maatalouskoneet niille sijoilleen kun sitä ei enää käytetä. Tapa periytynyt isältä pojalle, sen verran paljon romua talojen ympärillä on. Kun tultiin Montanan puolelle niin maasto rupesi kumpuilemaan ja preedialla oli eläimiä vapaana. Hevosia tultiin katsomaan, nähtiinkin mutta ei isoja laumoja. Muutamaan meinattiin joutua tekemään lähempää tuttavuutta. Hevoset söivät ruohoa tien ojassa ja yksi hevonen oli tien toisella puolella. Se päätti lähteä tien yli kun me teräsperävauhtia tulimme kohti. Jarrutin voimakkaasti vaikka ei siinä nyt mitään vaaraa ollut. Pelästyin että innostuuko ne kaikki tulemaan tielle.

Päivä 13 ajotunti oli suoraa tietä ajamista. Ja huoltoasemilla kuittien ja maksupäätteen kanssa sähläämistä. En tiedä paljonko tulee laskua kun yhdellä syrjäisellä huoltamolla höylättiin mun korttia vuorotellen asiakaspäätteellä ja kassalla monta kertaa. Lopuksi asiakaspäätteelle tuli pyyntö PIN koodista. Kun vielä pyysin kuittia myyjä puhkui ja rupesi naputtelemaan konetta. Lopuksi sain kuitin jossa gallonat oikein mutta laatuna diesel. Enää en jaksanut...

Pohjoisempana Montanassa ja Kanadan puolella on kunnon maataloutta ja koneet oli peltosarkojen mukaan isoja. Niin Kanadan rajalla olivat ottaneet yhden luukun taktiikan. No jonohan siihen oli syntynyt. Kun pääsin luukulle odotin että näytetään passi ja jatketaan mutta virkailija oli ajatellut jotakin muuta. Tarkasti kyseli kaikkea mahdollista. Puolet meni ohi ja matkaa sai jatkua. Håkanilta kysyttiin samat kysymykset.

Kanadan rajalla lopetti toiminnan AT&T nettiyhteyksiä vaikka maksettiin extraa siitä että toimii myös Kanadassa. Eli jos raporttia ei tule johtuu siitä että majapaikassa ei ole WLAN käytössä

[WesaH]

Pieni maa tuo USA. Raja tuli viikossa vastaa, mutta onneksi on Kanada jatkeena.
Ei tässä ehdi enää mopolla ajamaan, kun kesä kuluu näitä SPOT:n pisteitä seuratessa.

Hienoo!

T. Wesa

[Pekka Autio]

Spotin äijän kuvan perusteella maisemat teillä on tällä hetkellä hyvin samannäköiset kuin täällä Oulun korkeudella

[Sypa1]

8. Ajopäivä
Tämä päivä sitä perusajoa, ei mitään ihmeellistä. Paitsi että tiedän nyt missä Calcary ja Edmonton on. Ja että kaupunkien välillä on 250 km pitkä suora kuusi kaistainen moottoritie jossa todella paljon autoja. Nopeusrajoitus 110 km/h eikä kukaan aja ylinopeutta. Lisäksi taivas on kuin Suomessa, kauttaaltaan harmaa, vettä tulee tasaisesti ja koko ajan.

Kun päästiin isoista kaupungeista eroon muuttui tiet kuin Suomessa. Kaksi kaistaa, ojat pusikkoa täynnä, asfaltissa pitkiä railoja joita korjattu bitumilla suoraan kastelukannusta. Vähän roiskunut sinne tänne. Onneksi ei enää sada. Muutenkin on kuin Suomessa ajelisi.

Kun päästään iltapäivään aurinko paistaa, taivas täysin sininen ja paljon valkoisia kumpupilviä. Näky on hIeno. Kun lähestymme Alaska Hwy lähtöpaikkaa maasto rupeaa kumpuilemaan. Täällä olisi kohtuullisen helppo ajaa SS1000. Kun lähti Alaska Hwy:tä pohjoiseen kertoi navi että aja suoraa 987 mailia ja käänny sitten oikealla. Ei tulisi ongelmia kulmapisteistä.

Tänään ajoimme 800 mailia ja nyt huomattiin että meillä onkin yksi päivä enemmän käytettävissä. Joko ajetaan kaksi samanlaista päivää ja ollaan yksi päivä pumput suorassa tai ajetaan kolme lyhyempää päivää.